Tammikuussa rehtorimme lupasi meille uljaille abeille, että tämä kevät menee nopeasti. Sata abia pyöritteli silmiään. Toiset olivat aloittaneet hermoilun vuosi sitten ja osa ei ole varmaan vieläkään tajunnut mikä heitä iski… Niin ja sitten siellä olin minä, hän, joka otti kaiken tyynen rauhallisesti (lue juorusin avustajan ja vahtimestarin kanssa = fyysisesti läsnä muuten ei).

Maaliskuun lopussa kaikki oli ohi. Luin Naamakirjasta ja Stadin Sanomista, että paremminkin ois kai voinut mennä. Kaikin puolin kaikki oli vallan mainiosti poissa hallinnasta… Hakuajan loppuessa tajusin tarvitsevani kymmenen lääkärintodistusta satana kopiona kaikkialle, saa nähdä, kuinka käy.

Työ ei kuitenkaan lopu. Edustustehtäviä kaiken maailman kokouksiin ja koulutuksiin satelee postilaatikkoon ja vähän muuallekin. Hommaa ei paranna se, että sain pestin Lihisten nuorisotoimikunnan pj:ksi. Vaviskaa lihisnuoret! Homma lähtee kohta niin pahasti käpälästä, että jo nyt hirvittää. Toivottavasti ei nuorisotoimikunta karahda karille, kun kapteenina häärii meikäläinen. Kiitos kuitenkin luottamuksesta.

Olen myös Seittivastaava, joten kaikki kirjoitukset lienevät jonkin asteisia mainoksia, sori vaan, koettakaa kestää. Nuorten on vain uskallettava lähteä pois kotoa. Jos vanhemmat kieltävät ILMAN PERUSTELTUA SYYTÄ syyttäkää vapaudenriistosta…

Seitin Nuorisotoimikuntien seminaari pidettiin 10.-11.4 Stadissa. Menoa ja meininkiä riitti mutta kokous oli hieman vajaa miehityksinen (mutta päätöskelpoinen!) Lisää juttua jossain vaiheessa, kun ehdin…

HB